Nuijapolku (Tuiskula – Varpahaiskylä)

Reittikuvaus

Nuijapoloku-reitistö muistuttaa talonpoikaiskapinasta, joka Pohjanmaalla puhkesi 1500-luvun lopussa. Nuijasodaksi kutsuttu kapina huipentui Pohjanmaalla Santavuoren taistelussa, jossa kuninkaan ratsujoukot löylyttivät kapinoineet talonpojat. Nuijapolulta on yhteys Ilkan polulle, jota pitkin pääsee aina Ilmajoen kautta Seinäjoelle asti.

Iso osa Nuijapolusta on hyväkuntoisia ja hyväkulkuisia polkuja ja metsäautoteitä, joita pitkin pääsee vaeltamaan kävellen. Reitin varrelle mahtuu komeita metsiä ja kallioita sekä myös korkeusvaihteluita. Haastavampiakin osuuksia matkan varrelta löytyy. Morajärven laavulta Pikku-Santavuorelle noustessa on kapea louhikkoinen polku, joka on reitin haastavimpia kohtia. Meskaisenvuoren kapeat polut puolestaan huokuvat pieniasteista erähenkisyyttä. Meskaisenvuoren hupulta molempiin suuntiin kulkeva, noin kilometrin mittainen polku on myös hieman kivikkoisempaa ja haastavampaa kulkea.

Reitti kulkee osaksi talousmetsissä, joten hakkuut voivat muuttaa maisemia rajunkin tuntuisesti. Hakkuut ovat myös aiheuttaneet Meskaisenvuorelta kohti Poikarämäkkää laskeutuessa lyhyen pätkän. (300m) huonokulkuista ja heikosti näkyvää polkua, joka on kuitenkin pyritty merkkaamaan hyvin, joten eksymisvaaraa ei pitäisi olla. Haastavammat ja huonokulkuisemmat polut ovat karttaan merkattuina punaisella pisteviivalla ja maastoon ne on pyritty merkkaamaan hyvin.

Pohojalaista peltomaisemaan pääsee ihastelemaan Nuijapolun Leevin lenkin puoleisella osiolla Pienennevanmaalla. Osa polusta kulkeekin pellon laitaa ja kesällä heinikko saattaa hieman estää merkkien näkyvyyttä, mutta polku on kyllä löydettävissä. Pellon reunan kulkemisen jälkeen pääsee kävelemään aina Leevin kodalle saakka hyväkulkuista hiekkatietä ja metsätietä. Leevin kodalle pääseekin lähes perille saakka myös autolla.

Rajakallion ylittävä polkupätkä on kivikkoinen ja kallioinen, mutta hyvin kuljettavissa kävellen ja maastopyörällä hieman muuttuneen reitin ansiosta. Sama pätkä tarjoaa hyviä näkymiä Salonkylään päin. Rajakallion puoleisella lenkillä Nuijapolkua löytyy myös luonnon muovaama ”maauimala”, jonka laidalla polku kulkee. Täällä kannattaakin pysytellä visusti polulla ja välttää liian lähelle reunaa menemistä. Polun puoleinen reuna on aidattu verkkoaidalla.

Nuijapolusta on mahdollisuus yhdistellä eri pituisia reittipätkiä, jolloin saa sen mittaisia reittejä kuin itse haluaa. Esimerkiksi Latvaharjun, Meskaisenvuoren tai Rajakallion maisemissa kulkevat reitit. Reitin varrelta löytyy hyvin laavuja ja muita taukopaikkoja, kuten Leevin kota, Poikarämäkän kota ja Morajärven laavu. Näillä paikoilla on hyvä mahdollisuus levähtää ja paistaa vaikka retkimakkarat. Omat puut ja tulentekotarvikkeet on kuitenkin hyvä kantaa mukanaan, koska kaikilta taukopaikoilta puita ei löydy valmiina.

Nähtävyyksiä ja hienoja maisemia on myös mukavasti matkan varrella. Pikku-Santavuori, Pirunpellot, Pienennevanmaan peltoaukea ja Rajakallion louhokselle kulkeva polku tarjoaa näköaloja Salonkylään päin. Nuijapolku on kokonaisuudessaan kävellen kuljettavissa. Maastopyörälläkin pääsee kulkemaan, mutta kannattaa välttää kivikkoisimmat alueet, jos ei ole valmis kantamaan pyörää pidempää matkaa. Kärrymiehen lähtöpisteeltä Poikarämäkän ja Lellunharjun kautta pääsee siirtymäreittiä pitkin Ilkan polulle. Siirtymäreitti on karttaan merkattu sinisellä viivalla.